Luemme oheisen lehtikirjoituksen
mukaisia juttuja aina silloin tällöin. Miksi suomalaiset eivät
suojaudu vapaaehtoisesti tällaisilta vaaroilta, vaikka hyvin
yksinkertainen ja halpa ratkaisu on olemassa.
Johtuuko riskinotto siitä, että olemme urheilukansaa.
Urheilemme hengellämme ja terveydellämme.
Seuraavan linkin takaa löytyy ratkaisuja turvalliseen vedenkäyttöön KLIKKAA
Seuraavassa Asu ja rakenna-lehdestä nro 3--2008 lainattu
kirjoitus, joka käsittelee homeongelmia rakentamisessa.
Sivuillamme näitä yksittäisiä kannanottoja on eri
yhteyksissä myös tutkimuspohjaisia, joten kannattaa oman
kotinsa ja perheen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta lukea
näitä artikkeleita hyvin tarkasti. Kannattaa myös asettaa ns.
ammatti-ihmisten väitteet kyseenalaisiksi, koska heidänkin
mielipiteensä on keskenään joissakin tapauksissa rajusti
ristiriitaisia.
Onkin suositeltavaa tutkia myös Exellent Element Oy:n
markkinoimaa ja kehittelemää märkätilaratkaisua, etenkin sen
uudenlaista ilmastointi- ja rakenneratkaisua kokonaisuudessaan.
Markku
Summa/Vantaa 16.4.2008 email:
Asu ja rakenna -lehti 3/2008
Opas
koulurakennusten sisäilmasto-ongelmien
ja
kosteusvaurioiden korjaamiseen valmistui
Kosteusvauroiden korjaaminen on taitolaji
Korjausrakentaminen
on osoittautunut erittäin haastavaksi. Koulurakennuksissa on
tehty paljon epäonnistuneita korjauksia. Oppilaiden ja
henkilökunnan oireilu ei ole loppunut. Useimmiten syy on
se, että on korjattu vääriä asioita.
Suomessa
on jouduttu jopa purkamaan joitakin kouluja, joiden korjaamisessa
on epäonnistuttu kerta toisensa jälkeen. Tästä syystä eri
tahoilla heräsi ajatus selvittää, mitkä asiat edistävät
korjausrakentamisen onnistumista.
Teknillinen
korkeakoulu, Hengitysliitto Heli ry ja Kuopion yliopiston
ympäristötieteiden laitos valmistelivat laajassa
tutkimushankkeessa uuden kaksiosaisen oppaan koulujen
korjausratkaisuista.
Oppaat,
joista laajempi on tarkoitettu korjaushankkeiden
suunnittelijoille ja pienempi niiden tilaajille, ilmestyivät
kesäkuussa Opetushallituksen julkaisuina.
Ohjeistus
esittää ajan tasalla olevan tiedon toimivista
korjausratkaisuista ja rakennusten kunnon tutkimisesta.
Lähtökohtana on pyrkimys esittää yleisesti hyväksytyt,
tarkoitukseen soveltuvat, eritasoiset korjausratkaisut niin
rakenteiden kuin ilmanvaihtojärjestelmän osalta.
Tekijät
uskovat, että oppaisiin kirjattuja ohjeita noudattamalla
korjausten onnistuminen paranee olennaisesti.
Useita erilaisia näkemyksiä
Hengitysliitto
Helisssä korjausneuvonnan päällikkönä toimiva tekniikan
tohtori Juhani Pirinen kertoo, että Suomessa on merkittävän
kokoinen koulurakennuskanta.
“Suuressa
osassa toisen maailmansodan jälkeen 1950-1980-luvuilla
rakennetuissa koulurakennuksissa sisäilmaston laatu on huono ja
niissä esiintyy koululaisten ja koulujen henkilökunnan
terveyttä haittaavia kosteudesta aiheutuneita homevaurioita.”
“Erään
koulukunnan mielestä tällaisia kouluja ei pystytä korjaamaan,
vaan ne pitää purkaa kokonaan. Toisen koulukunnan mukaan
rakennuksia pystytään korjaamaan tiivistämällä rakenteita ja
parantamalla ilmanvaihtoa.”
Pirinen
sanoo, että kokonaan homeesta ei päästä eroon. Uusissakin
rakennuksissa on jo lähtökohtaisesti hometta. Sille ei voida
mitään, että rakennuksissa on tiettyjä mikrobeja.
Hän
lisää, että on olennaista pystyä rajaaman se tila, missä
vahingolliset mikrobit elävät. Nyt vielä tiedetään
valitettavasti varsin vähän siitä, mitkä ovat terveydelle
vahingollisia mikrobeja.
“On
kaksi tapaa toimia. Ensinnäkin poistetaan ne materiaalit, joissa
esiintyy haitallisia mikrobeja. Toinen tapa on estää
haitallisten mikrobien tai niiden aineenvaihduntatuotteiden
pääsy sisäilmaan. Se on vaikea kysymys, missä tapauksessa
kumpaakin tapaa voidaan käyttää.”
“Insinöörien
mukaan tilannetta voidaan hallita tekemällä teknisiä
ratkaisuja. Sen sijaan mikrobiologit ja terveyshaittoihin
perehtyneet lääkärit eivät luota tiivistämismenetelmiin.”
Valtiovalta on passiivinen
Pirinen
harmittelee sitä, että homevaurioihin liittyvä
rakennustekniikan tutkimus ei ole saanut tähän mennessä
riittävästi rahoitusta. Erityisesti pitäisi tutkia sitä,
mitkä ratkaisut toimivat niin, että terveysongelmat loppuvat.
“Valtiovalta
ei ole panostanut ongelman korjaamiseen, vaikka koulujen ja
päiväkotien homevauriot ovat olleet tiedossa jo 1990-luvun
puolivälistä lähtien. Valtiovalta ei ole patistellut
myöskään kuntia tarttumaan asiaan.”
Vuosittain
Pirisen mukaan yli sata opettajaa ja sairaanhoitajaa joutuu
jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle työpaikan sisäilmasto-ongelmien
ja kosteusvaurioiden takia.
“Passiivisuus
johtunee kaiketi siitä, että nämä terveyshaitat eivät ole
samalla tavalla fataaleja kuin esimerkiksi syöpä. Useimmiten
ne“vain” alentavat työkykyä ja tekevät työskentelyn
epämiellyttäväksi.”
“Ehkä
puolet ei reagoi lainkaan. Puolet reagoi, mutta heistäkin
yleensä vain osa niin vakavasti, että työkyky heikkenee. Näin
pienen ryhmän takia ei mielellään ryhdytä tekemään kalliita
korjauksia.”
Pirisen
viesti hallitukselle onkin: ohjatkaa varoja julkisten rakennusten
korjaamiseen. Koska maassa on yleinen oppivelvollisuus,
koulurakennusten pitää olla sellaisessa kunnossa, että
oppilaat ja henkilökunta eivät sairastu.
Pahin homehysteria ohi
Tutkimuspäällikkönä
Teknillisen korkeakoulun LVI-tekniikassa työskentelevä
tekniikan tohtori Jarek Kurnitski sanoo, että nykyisin Suomessa
kiinnitetään paljon huomiota sisäilmastoasioihin.
“Tilaajat
ovat vaativia ja suomalaiset ovat herkkiä valittamaan.
Nämä asiat ovat olleet myönteisen kehityksen moottori.
Esimerkiksi suomalainen sisäilmastoluokitus on kehittynein koko
maailmassa.”
“Kuitenkin
kosteusvauriot ovat luonnollinen seuraus rakennusten
vanhenemisesta. Ongelmia on toki opittu ehkäisemään ennakolta,
mutta kaikki ongelmat eivät ole ehkäistävissä.”
Kurnitski
kertoo vuonna 1996 TKK:ssa tehdystä tutkimuksesta, joka
kohdistettiin yli tuhannelle rehtorille. Noin 40 prosenttia
valitti, että koulurakennuksen sisäilma oli tunkkaista ja että
ilmanvaihto ei toimi riittävästi, 25 prosenttia valitti
home- ja kosteusvaurioista.
“Vuonna 2007 Opetushallitus ja Stakes tekivät uuden tutkimuksen. Edelleen 40 prosenttia valitti ilman tunkkaisuutta, mutta nyt enää vain noin 5-6 prosenttia mainitsi home- ja kosteusvaurioista.”
Kymmenessä
vuodessa on korjattu paljon, mutta Kurnitski selittää muutosta
myös sillä, että 1990-luvun puolivälissä elettiin
homehysterian aikaa. Nyt on vähitellen palattu normaalille
tasolle.
“Korjattavaa
kuitenkin riittää tulevinakin vuosina, vaikka 1980- ja 1990-luvuilla
rakennetuissa kouluissa onkin paremmat ilmastointiratkaisut
kuin aikaisemmilla vuosikymmenillä valmistuneissa kouluissa.”
Korjaus on sitä, mitä tilaa
Teknillisestä
korkeakoulusta toukokuussa julkaistujen oppaiden työstämiseen
perustettuun projektiin osallistui sekä LVI-tekniikka
että Talonrakennustekniikka.
Vaikka
nyt tutkittiin koulurakennuksia, saatuja tuloksia voidaan
hyödyntää myös muissa rakennuksissa.
“Kosteusvaurioiden
korjaaminen on käytännössä hyvin vaikea asia. Koska ei ole
löytynyt tarpeeksi tieteellistä perustetta
korjaustoimenpiteille, on käytetty paljon kokemusperäisiä
ratkaisuja.”
“Siitä
syystä jotkut korjaukset onnistuvat ja jotkut taas
epäonnistuvat.”
Terveyshaitat
eivät Kurnitskin mukaan johdu kuitenkaan vain siitä, että
ongelmia ei korjat. Haittoja syntyy myös sen takia, että
ongelmia yli- tai väärinkorjataan.
Hän
korostaa myös sitä, että kuntotutkimus pitää tehdä
huolellisesti. Usein kysymys on yksittäisistä mittauksista, kun
pitäisi tehdä kokonaisvaltainen sisäilmasto-ongelmien ja
niiden syiden selvitys.
“Uskon,
että korjauskäytäntö tulee yhtenäistymään eri puolilla
maata. Silloin alan ammattilaisten on helpompi toimia ja kunnat
voivat käyttää niukat varat oikeiden asioiden korjaamiseen.”
“Viestini
kunnille on: sitä saa, mitä tilaa. Jos tilaa huonon korjauksen,
saa sellaisen. Kannattaa miettiä, miten suunnittelee korjauksen,
minkälaiset kuntotutkijat palkkaa ja miten toteuttaa korjaukset.”
Ongelmakouluissa
pitää Helin korjausneuvonnan päällikön Juhani Pirisen mukaan
tehdä perusteellinen rakennuksen kunnon tutkimus. Yleensä
rakennukset ovat moniongelmaisia ja usein ongelmat lisäksi
vaihtelevat rakennuksen eri osissa.
Tutkimuspäällikkö,
Tkt Jarek Kurnitski Teknillisestä korkeakoulusta arvioi, että
nyt julkaistujen oppaiden varassa voidaan toimia ainakin
seuraavat viisi vuotta. Sen jälkeen ne pitänee päivittää
ajan tasalle.
Usein
korjaushankkeissa tieto liikkuu huonosti kuntotutkijoiden ja
suunnittelijoiden sekä suunnittelijoiden ja tekijöiden
välillä.
Teksti: Markku Summa
Seuraavassa otteita
Suomela-lehden teettämästä tutkimuksesta.
tutkimuksen toteutti
Taloustutkimus Oy Suomela-lehden toimeksiannosta.
Punaisella merkityt
kohdat soveltuvat Excellence Elements - menetelmillä
saneerattaviksi.
Vastaajista kaksi kolmesta (66 %) on aikeissa remontoida jonkun huoneen vuoden 2008 aikana. Remonttiaikeissa olevista useimmat suunnittelevat makuuhuoneen (34 %), kylpyhuoneen (24 %) tai -jonkun muun huoneen- (26 %) remonttia.
Kysyttäessä asukkaiden toiveita tai unelmia, nousee toivelistan kärkeen oma talvipuutarha/lasitettu terassi (31 % vastaajista), uusi keittiö (28 %), iso terassi (25 %), autotalli kahdelle autolle (23 %), uusi kylpyhuone (22 %) tai avotakka (20 %).
Vastaajien taloissa kaikkein vanhimpia "osia tai kohteita" ovat julkisivut (ka. 19,6 vuotta), sähköjärjestelmät (ka. 18,3 vuotta), talon katto (ka. 17,4 vuotta), vesi & jätevesijärjestelmä (ka. 16,8 vuotta), lämmitysjärjestelmä (ka. 16,0 vuotta). Kun taas saunat ovat keskimäärin 14,1 vuotta, keittiökaapistot 12,3 vuotta ja kylpyhuoneet 12,2 vuotta vanhoja.
Kaikkein useimmin "kiireellisintä" peruskorjausta tai vastaavaa kaipaavat kylpyhuoneet (17 % vastaajista arvioi niiden kestävän nykykunnossaan alle 5 vuotta), saunat (15 %), keittiökaapistot (15 %) ja julkisivut (12 %).