Homekasvusto tarvitsee muodostuakseen aina kosteutta.
Hometta ei muodostu, jos kosteuden pääsy ja sen muodostuminen muissa muodoissaan on estetty.
On huolehdittava seuraavista asioista:
¤¤ Vesi ja kosteuseristysten on oltava kunnossa.
¤¤ Ilmanvaihdon on oltava oikein rakennettu ja teholtaan toimiva.
¤¤ Kaikkiin mahdollisiin paikkoihin on saatava jatkuva toimiva tuuletus.
¤¤ Höyrysulut pitää olla oikein tehdyt ja varmuudella tiiviit.
¤¤ Että putkistojen eristeet ovat riittävät, jotta kondensoitumista ei tapahdu.
¤¤ Kaikki läpiviennit on asiallisesti tiivistetyt.
¤¤ Veden kondenssimuodostus on estetty kaikkialla.
¤¤ Märkätilojen lattioiden kallistukset on oikein ja tiivistykset kunnossa.
¤¤ Harkitse missä ja miten kuivaat pyykkiä. Tilan tulee olla riittävästi tuuletettu.
¤¤ Myös talon vesikatto ja räystäiden pituus vaikuttaa kaikkeen.
Vedeneristysaineiden tulee estää veden tunkeutuminen tai/ja imeytyminen rakenteisiin. Niiden tulee kestää jatkuvaa vesirasitusta.
Sisäilman vesihöyrypitoisuus riippuu kosteuden tuotosta ja poistosta. Koska kosteuden tuotto vaihtelee eri tekijöistä johtuen, on huoneilman vesihöyrypitoisuus jatkuvasti vaihtuva, ellei kosteuden tuottoa ohjata säätämällä.
Kosteutta tuottavia
ovat mm.:
-- Ilmanvaihdon korvausilman sisältämä vesihöyry.
-- Huonetilojen käytöstä johtuvat kosteuslähteet, jotka
haihduttavat vesihöyryä kuten; ihmiset, kasvit, pyykin kuivaus,
ruuan valmistus, jne.
-- Hygroskooppista kosteutta sitovia sisustusmateriaaleja ja
rakennusaineita, niistä vapautuvaa vesihöyryä.
-- Keinotekoinen ilmankostutus.
Asuinhuoneistoissa
kosteusrasitus keskittyy märkätiloihin (kylpyhuone, suihkuhuone,
sauna).
Märkätilaa käytetään yleisesti myös pyykinpesuun ja pyykin
kuivattamiseen.
Lisääntynyt
märkätiloihin kohdistuva kosteusrasitus nostaa pintarakenteiden
vaatimuksia ja korostaa niiden merkitystä.
Lattiakaivo on
märkätilan vaativimpia ja tärkeimpiä kohtia vedeneristyksen
tiiviyden kannalta.
Oikein asennetun lattiakaivon ominaisuuksiin
kuuluu, että vedeneristyksen ja lattiakaivon liitoksen
tiivistämisessä ei turvauduta silikoneihin, liimoihin tms.
vanheneviin ratkaisuihin.
Suurimpia virheitä
tehdään silloin kun märkätila rajoittuu ulkoseinään. Usein
ulkoseinässä ja erikseen myös märkätilassa on tehty omat
höyrysulut, jolloin homeelle on rakennettu ihanneolosuhteet.
Tuplahöyrysulku, joiden välissä muodostuu nopeasti oma
tropiikki-ilmasto.
Ulkoseinän höyrysulku tulee poistaa, jos märkätila rajoittuu
siihen.
Laatoitusalustan
kosteuspitoisuus tulee mitata ennen työn aloittamista. Tämä on
tärkeimpiä asioita homeiden myöhemmän muodostumisen kannalta.
Kosteuden mittaus tehdään porareikämittauksella, jolloin
tulokset ilmoitetaan RH-arvoina. Pintakosteusmittareilla ei saada
luotettavaa tulosta alustan kosteuspitoisuudesta.
Kosteuden mittaus on syytä antaa sertioidun mittaajan
tehtäväksi.
Asennusalustaksi soveltuu betonilattia, jonka kosteus on alle 85
% RH. Huoneilman lämpötilan tulee olla + 10 -- + 20 asteen
välillä. Lattialämmitys ei saa olla kytkettynä työn aikana,
eikä 2 -- 3 päivää sitä ennen. Ilman suhteellinen kosteus RH<50
%.
Ilmanvaihdon on toimittava siten, että vedeneriste-materiaaleista
mahdollisesti vapautuvat kemialliset aineet pääsevät
poistumaan asennustilasta. Lisäksi pitää huolehtia
vedeneristeen kuivumista hidastavaa haitallista vetoa.
Asennustöiden tekijöillä on oltava hengityssuojat ja
suojakäsineet sekä muut mahdollisesti tarvittavat
suojavarusteet.
Asennusolosuhteiden pitää säilyä pysyvinä koko
asennustöiden ajan.
Asennustila pitää rauhoittaa muilta töiltä vedeneristeen
asennustöiden ajaksi. On varottava missään vaiheessa vioittamasta
vedeneristettä.
Sekä uudis- että korjauskohteissa luotettava vedeneristyksen alustan kosteuden mittaus voidaan tehdä vain porareikämittauksella.
Yleisimpiä
työvirheitä:
-- Asennus liian kostealle alustalle.
-- Asennuslämpötila liian alhainen.
-- Nurkkien ja läpivientien tiivistys.
-- Väärä kaivomalli, liian voimakas kallistus.
Lattiakaivon
kiristysrenkaan asennus ei aina onnistu parhaalla mahdollisella
tavalla -- valmis vedeneriste ei saa revetä, koska tällöin
vedeneristyksen tiiviys jää puutteelliseksi.
Valmis lattian
vedeneristys on suojattava esim. pahvilla, mikäli märkätilassa
toteutetaan muita työtehtäviä ennen lattian laatoitusta. Myös laatoitustyö tulee
toteuttaa siten, että vedeneriste ei rikkoudu. Laatat leikataan
muualla kuin märkätilassa ja laatoittaja käyttää erityisen
pehmeitä jalkineita työskennellessään, vähennetään
vedeneristeeseen kohdistuvia rasituksia.
Vedeneriste voidaan kyllä korjata paikallisesti, mutta työ
aiheuttaa viiveitä ja rikkoutunutta kohtaa on vaikea havaita.
Valmis vedeneristys ei saa rikkoutua eri työvaiheiden esim. laatoituksen aikana.
Yleisimmät virheet,
joita nestemäisenä levitettävänvedeneristeen asennuksen
aikana voi sattua:
-- Pohjustusaineen käyttö vastoin valmistajan ohjeita.
-- Vedeneristeen menekin seuranta puutteellista -- kalvopaksuus
ei toteudu.
-- Valmiin vedeneristeen vauriot jätetty korjaamatta.
-- Liikunta- ja nurkkasaumoista puuttuu vahvikekangas.
-- Läpivientejä ei ole tiivistetty oikein.
-- Materiaalitoimittajan ilmoittaman alustan suhteellisen
kosteuden enimmäisarvon noudattamatta jättäminen.
-- Alustan puutteellinen puhdistus.
-- Sementtiliiman puutteellinen hionta.
Tuotesertifioinnista saa lisätietoja VTT:n Internet sivuilta: http://www.vtt.fi/rte/certification/
Uutta märkätilarakentamisessa
Homeet rakenteissa johtuu mm. siitä että rakennusaikainen raakavalun kuivuminen ei ole täydellistä. Rakentamisen läpimenoaikaa rajoittaa betonin hidas kuivuminen n. 1 cm / viikko.
Jos vielä kostean valun päälle jatketaan rakentamista, niin kosteus imeytyy monella tavalla ja monia reittejä kapillaarisesti muihin rakenteisiin, aiheuttaen myöhemmin homekasvustoa.
Toinen hometta ja bakteerikasvustoa edistävä syy on ilmastoinnin puute.
Kun asukas lähtee lomalle tai muulle pidemmälle ajalle pois asunnostaan, katkaistaan lämpöjä ja ilmastointeja. Tämä saa aikaan seisovan kosteuden tuhot käyntiin.
Uusi märkätilojen Excellence Elements rakennusmenetelmämme poistaa kokonaan em. ongelmat ja tuo mukanaan lisäksi muita etuja kuten; rakentamisen läpimenoaika nopeutuu merkittävästi, tuuletus ohjataan hallitusti ja energiaystävällisesti, rakenteen tuuletustilan kosteus- ja lämpötila on jatkuvan tarkkailun alainen ja se pidetään ihanteellisena automaattiohjauksella, rakennuksen hyvinvointia seurataan erikseen ja asukkaiden sisäilman laatua erikseen, toisistaan riippumattomasti, kaksoisilmastoinnilla päästään merkittäviin hyvinvointia lisääviin tuloksiin…
Uuden menetelmän muita etuja:
-- Märkätilat rakennetaan ihanneolosuhteissa tehtaalla, ne toimitetaan rakennuskohteeseen tilaelementtinä, joka on hygienisesti tarkoin pakattuna, voidaan asentaa pika-asennuksena vielä kostean raakavalun päälle, jonka jälkeen raakavalu voi haihduttaa kosteuttaan vapaasti. Näin lyhennetään merkittävästi turvallisesti läpimenoaikaa.
-- Märkätilaan asennetaan
valmistusvaiheessa lämpö- ja kosteusanturit, joilla ohjataan
lämpöä ja tuuletusta märkätilan ja talon rungon välisessä
ilmatilassa. Seuranta voidaan tehdä langattoman lähettimen
avulla asukkaan omaan tietokoneeseen tai lähettää netin kautta
etäämmälle. Seuranta valmistetaan jatkuvaksi ja myös omilla
mittareillaan, josta tieto näkyy ilman tietokonetta.
-- Samaan tuuletustilaan voidaan asentaa tai jälkikäteen
työntää kamera, jolla rakenteen kuntoa voidaan tarkkailla tai
tarkistaa, esim. myytäessä asuntoa.
-- Märkätilan sisäilma tuuletetaan erikseen ja ilman imuaukot sijaitsee märkätilan katon ja seinien välisen aukon kautta, ympäriinsä koko tilan alalta. Näin koko tila saa tehokkaan ilmanvaihdon.
-- Märkätilan sisäilma ja rakenteiden välinen ilma ohjataan lämmönvaihtimen kautta ja voidaan tarvittaessa tai niin haluttaessa ohjata uuteen kiertoon rakenteen väliseen tuuletustilaan. Näin saadaan energiasäästöjä. Ilmanvaihtoa ei voi katkaista, vaan se toimii koko ajan automaattisesti.
Asiasta saa lisätietoa: FF-tuotteet@hotmail.com
Miksi ja milloin home kasvaa rakenteissa
Teksti: Pekka Rönkkö, Me Rakentajat-lehti kesäkuu 2008
Homeen kasvulla on oltava kolme suotuisaa edellytystä. Riittävästi kosteutta, riittävä lämpötila sekä riittävästi aikaa ja ruokaa. Ajan tarve riippuu lähinnä lämpötilasta ja kasvualustasta, eli materiaalista ja jossain määrin myös kosteudesta. Kaikki materiaalit homehtuvat kun kosteus ja lämpöolot ovat sopivat ja aikaa on riittävästi.
Homeet ovat välttämättömiä elävässä luonnossa. Kuten tulikin, home on hyvä palvelija, mutta huono isäntä. Jos homeilla on erittäin hyvät kosteus- ja lämpöolot, kasvu alkaa kiihtyä, kuten millä tahansa elävällä organismilla.
Eri ihmiset reagoivat eri tavoin homemäärille eikä yksiselitteistä rajaa voida tästä syystä sanoa. Vaikuttaa siltä, että nykyisin ihmiset elävät varhaislapsuuden erittäin steriileissä olosuhteissa, jolloin luontaista vastustuskykyä ei kehity. Sietoraja homeille jää tällöin hyvin alhaiseksi. Kun mennään ajassa reilut 50 vuotta taaksepäin, olivat joka talossa maaseudulla selvästi näkyvät homekasvustot yleisiä, eikä niihin reagoitu. Niiden kanssa oli opittu elämään. Samanlainen tilanne on edelleen kostean ja lämpimän ilmanalan maissa. Mitä vanhempi talo sitä enemmän hometta, sillä silloin homeilla on ollut aikaa kehittyä. Näin totesi hometaloista ja rakennusvirheistä väitellyt tohtori Juhani Pirinen Hengitysliitto Helissä.
RAKENNUSVIRHEET JA HUOLIMATTOMUUS YLEISIN SYY
Yleisimmät homeongelmat esiintyvät maanvaraisissa lattioissa, joissa maakosteus pääsee nousemaan kapillaarisesti rakenteisiin. Toinen iso ryhmä on viime vuosikymmeninä tehdyt levyrakenteiset kylpyhuoneet sen aikaisilla kosteussuluilla ja työohjeilla. Sitten voinee todeta, että jokaiseen taloon tulee jossain vaiheessa vesivaurio putkistoista tai vettä käyttävistä laitteista, jos niitä ei uusita ennen elinkaaren loppua. Jos rakenteessa olevan ilman suhteellinen kosteus on yli 80 %, ollaan selvästi homekasvun alueella. Rakenteessa on tuolloin joku virhe. Ensimmäisenä homehtuvat orgaaniset materiaalit, kuten pahvit ja kartongit sekä käsittelemätön puu. Suotuisten olosuhteiden jatkuessa home alkaa kasvaa myös epäorgaanisissa materiaaleissa, kuten mineraalivillassa, tiilessä, lasissa jne. Home ottaa tarvitsemaansa ravintoa myös ilmasta, joten alustan merkitys on vain kasvun nopeudessa.
TUULETTUVA RAKENNE EI HOMEHDU
Hetkellinen kastuminen ei aiheuta homekasvua, jos rakenne on hyvin tuulettuva, eli materiaalit kuivuvat niin nopeasti että homeen kasvulle ei ole riittävää aikaa. Hyvä esimerkki on puurunkoinen talo, jossa runkovaiheessa sade voi kastella kaikki rakenteet, mutta jotka alkavat välittömästi kuivua sateen lakattua. Homeen riskejä ei myöskään ole myöhään syksyllä ja talvella, jolloin lämpötila on nollan paikkeilla tai sen alle. Home ei näissä lämpötiloissa voi kasvaa. Rakenteilla olevan talon rakenteet kastuvat usein syksyllä ja talvella, mutta heti keväällä kun lämpötila nousee, vesi höyrystyy ja rakenne kuivuu. Vesihöyry on hieman kuivaa ilmaa kevyempää ja rakenteen luontainen kuivumissuunta ylöspäin. Ylöspäin avoimet rakenteet ovat tästä syystä erittäin turvallisia.
KUINKA HOMEEN TUNNISTAA
Ulko- ja sisäilmassa olevat mikrobikannat eroavat jossain määrin toisistaan ja myös homeiden ilmenemismuodot vaihtelevat. Puurakenteissa ulkopinnoilla on tyypillistä rakennuksen pohjois- ja itäsivulla vaaleilla puupinnoilla näkyvä tumma kasvusto. Tällöin on kyseessä vain kosmeettinen haitta. Home voi aiheuttaa näkyvää kasvustoa myös talon sisällä olevien materiaalien pinnoilla kosteusvauriotapauksissa. Rakenteiden sisällä kasvava home on usein silmin vaikeasti havaittavissa. Nenä aistii homekasvuston parhaiten. Kun taloon astuu sisälle, ensimmäiset sekunnit ovat aistimisen kannalta ratkaisevat. Jos tuntuu tunkkainen maakellarin haju, se on varma vaurion merkki. Tarvittaessa otetaan materiaalista näyte ja laboratoriossa sitten homeen määrä ja laatu selviävät tarkemmin. Hometalon asukkaan voi joskus tunnistaa yleisön joukossa vaatteisiin tarttuneesta homeen hajusta. Homeen haju tarttuu tekstiileihin ja pehmeisiin huonekaluihin ja ne usein joudutaankin pahoissa tapauksissa hävittämään.
Vanhoja rakenteita avattaessa löytyy aina eristevilloja, joiden pinnoilla näkyy epämääräisiä tummia alueita. Nämä eivät ole homeita, vaan ulkoilmasta villan kuiturakenteen pintaan suotautuneita epäpuhtauksia, lähinnä nokea ja öljyä.
Niin kauan kun taloja ulkona rakennetaan, ne myös kastuvat. Mutta kun rakenteet voivat helposti kuivua, ei ongelmia tule. Homeet ovat kehittyneet maapallolla jo ennen meitä ja tulevat myös meidän jälkeemme tänne jäämään.
Homeitiöitä on kaikkialla ympäristössämme. Kasvaakseen homeet tarvitsevat orgaanista materiaalia ja riittävää kosteutta. Tietyissä olosuhteissa homeet tuottavat homemyrkkyjä, mykotoksiineja.
Homesienet saattavat aiheuttaa allergisia reaktioita, homemyrkyt taas sairautta. Toistuva altistuminen voi aiheuttaa syöpää (esim. aflatoksiini ja okratoksiini) tai heikentää immuunipuolustusta.
Hakemistoon
Neuvontaan
Seuraava
sivu