Homeongelmien ratkaisu on luettavissa seuraavista tutkimustuloksista.
Seuraavassa kotinsa menettäneen kertomaa Aamulehdestä 27.8.2010.
Aamulehti
27.08.2010 - 23:04
Hometalo sai huutia kahdessa päivässä.
Kun jokainen perheenjäsen yskii öisin tukehtumisen partaalla, niistää aamuisin verta nenästään ja sairastaa joko silmä-, korva- tai keuhkoputkentulehdusta tai keuhkokuumetta, on korkea aika muuttaa pois hometalosta. Sittenkin, vaikka kiinteistövälittäjä olisi pitänyt taloa hyväkuntoisena, ja kuntoarvioija arviossaan lausunut, ettei talossa ole kosteusvaurioita eikä rakennusvirheitä.
Minun talossani oli molempia ja paljon. Sokkeli oli muurattu liian tiiviiksi, eikä ulkovuorauksen alle ollut jätetty tuuletusrakoa. Hirsitalo oli virheellisesti eristetty sisäpuolelta. Alakerran seinistä löytyi pinkopahvia, haltexia, lasivillaa, muovia, lastulevyä ja gyprocia.
Lattiasta puuttui höyrynsulkumuovi, joten talo imi kaiken korvausilmansa rossipohjasta. Maaperän mikrobit aiheuttivat olon kuin olisi maannut elävältä haudattuna.
Ei ihme, että sädesientä käytetään lamaannuttavana hermokaasuna kemiallisessa sodankäynnissä. Niin veltoksi paljaalla silmällä näkymättömät itiöt olon tekivät.
Yläkerran vinojen katto-osuuksien päälle ei ollut jätetty tarpeeksi tuuletusrakoa, ja sekin vähä oli puhallettu yläpohjasta puhallusvillalla umpeen. Yläkerran seinissä oli käytetty filmivaneria sekä sisälevynä että tuulensuojalevynä. Seurauksena oli seinärakenteiden homehtuminen.
Kylpyhuoneessa lymyilivät ne tavalliset homeet kaakelilaatan takana. Talosta löytyi neljäätoista erilaista kosteusvaurioista kertovaa sientä tai bakteeria.
Kun kaakeliuuni purettiin, paljastui, että sen takana hirren päät helottivat paljaina.
Miten läpikotaisin homehtunut talo korjataan turvalliseksi jo altistuneelle perheelle? Vaikka joku toinen perhe remontin jälkeen talossa voisi ehkä asua, talon homeista sairastuneet ihmiset eivät siedä itiöitä pientäkään määrää.
Jo Vanhassa Testamentissa käsketään polttaa homeiset rakennukset. Koska palokunta kuitenkin arvioi, että naapuritalot ovat liian lähellä, ainoaksi vaihtoehdoksi jäi talon purkaminen.
Purkuyhtiö hoiti homman kahdessa päivässä. Ensimmäisenä päivänä lähti talo, toisena perustukset. Jäljelle jäi sileä maa. Terapeuttista katsottavaa!
Lähinnä 2000-luvulla tehtyjen virheellisten remonttien seurauksena ennen niin vankka hirsitalo pölisi putuna ilmaan. Hirret olivat lahonneet liian tiiviiden eristysten ja ilmanvaihdon puutteen vuoksi niin, ettei niistä jäänyt kuin korkealle kohoava pölypatsas. Viimeistään siinä vaiheessa oli todettava, että tälle talolle purkupäätös oli ainoa oikea ratkaisu.
Päivi Alasalmi, teksti ja kuvat
Amebat ovat taksonomisen määritelmän mukaan Amoebozoa-kuntaan kuuluvia yksisoluisia aitotumallisia eliöitä. Ne liikkuvat muodostamalla solukalvostaan ulkonevia väliaikaisia valejalkoja. Valejalkojen takia ne näyttävät liikkuessaan jatkuvasti muuttavan muotoaan. Monia Amoebozoa-kunnan ameboita esiintyy makeassa vedessä, kosteassa maassa ja mädäntyvien kasvien pinnalla.
KATSO AMEBOJA LINKISTÄ:
http://www.youtube.com/watch?v=Gg-Cagp1FLM
Rakennuslehti
08.05.2009
Yli joka viidennestä kosteusvaurioita kärsineestä rakennuksesta löytyy homesienten ja bakteerien lisäksi myös ameboja. Amebat ovat yksisoluisia alkueläimiä, jotka yksin ovat harvoin haitaksi terveydelle. Amebat voivat kuitenkin kiihdyttää hometalojen bakteerien kasvua ja tehdä niistä entistä myrkyllisempiä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuore tutkimuksen mukaan amebat esiintyvät usein yhdessä homesienten ja bakteerien kanssa, ja erityisesti kaikkein pahiten vaurioituneissa rakennusmateriaaleissa. Laboratoriokokeissa ne säilyivät elinkykyisinä jopa kuukausia, jos materiaali oli märkää.
-Ameboja löytyy esimerkiksi mineraalivillasta, kipsilevystä ja
tapeteista. Sen sijaan betonilla ja tuoreella männyllä ne
eivät kasva, kertoo tutkija Terhi Yli-Pirilä.
Yli-Pirilä tutki väitöskirjaansa varten yli 120 hometalon
näytteet. Ameboja löytyi 22 prosentissa taloista. Tutkija
pitää määrää varsin korkeana.
Amebat otettava
huomioon altistumistutkimuksissa
Tutkimuksen mukaan hometalojen bakteerit hyötyvät amebojen
läsnäolosta. Amebojen kanssa kasvatetut bakteerit
lisääntyivät kokeissa moninkertaisesti yksinään
kasvatettuihin bakteereihin verrattuna. Homesienten kohdalla
amebojen vaikutus oli vähäisempi. Vuorovaikutus teki joistakin
bakteereista ja homesienistä myös selvästi myrkyllisempiä.
Samalla myös tulehdusvälittäjäaineiden tuotanto
moninkertaistui.
-Amebat voivat olla yksi selittävä tekijä sellaisissa
tapauksissa, joissa kosteusvauriorakennuksissa asuvat ihmiset
oireilevat runsaasti, vaikka mitatut mikrobipitoisuudet eivät
kovin korkeita olisikaan, arvioi tutkija.
Yli-Pirilän mukaan amebat on syytä ottaa huomioon hometalojen
altistumista arvioitaessa.
Ameboja löytyy luonnosta lähes kaikkialta, esimerkiksi mullasta,
luonnonvesistä ja harvemmin myös talousvesistä. Hometaloissa
amebat voivat välillisesti olla osallisena terveyshaittojen
syntyyn.
Joka viidennessä hometalossa asuu ameboja
Aamulehti 9.5.2009
Alkueläin on huomaamaton asuinkumppani
Yli joka viidennestä
koskeusvaurioita kärsineestä rakennuksesta löytyy homesienten ja bakteerien lisäksi myös ameboja.
Amebat ovat yksisoluisia alkueläimiä,
jotka yksin ovat harvoin haitaksi terveydelle. Amebat voivat kuitenkin kiihdyttää hometalojen bakteerien kasvua ja tehdä niistä
entistä
myrkyllisempiä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan amebat esiintyvät usein yhdessä homesienten ja bakteerien kanssa, ja erityisesti kaikkein pahiten vaurioituneissa rakennusmateriaaleissa. Laboratoriokokeissa ne säilyivät elinkykyisinä jopa kuukausia, jos materiaali oli märkää.
Ameboja löytyy esimerkiksi mineraalivillasta, kipsilevystä ja tapeteista. Sen sijaan betonilla ja tuoreella männyllä ne eivät kasva, kertoo tutkija Terhi Yli-Pirilä.
Yli-Pirilä tutki väitöskirjaansa varten yli 120 hometalon näytteet. Ameboja löytyi 22 prosentista taloista. Tutkija pitää määrää varsin korkeana.
Bakteerit hyötyvät
Tutkimuksen mukaan
hometalojen bakteerit hyötyvät amebojen
läsnäolosta.
Amebojen kanssa kasvatetut bakteerit lisääntyivät kokeissa
moninkertaisesti yksinään kasvatettuihin bakteereihin verrattuna. Homesienten kohdalla amebojen vaikutus oli vähäisempi.
Vuorovaikutus teki joistakin bakteereista ja homesienistä myös selvästi myrkyllisempiä. Samalla myös tulehdusvälittäjäaineiden tuotanto moninkertaistui.
Amebat voivat olla yksi selittävä tekijä tapauksissa, joissa kosteusvauriorakennuksissa asuvat ihmiset oireilevat runsaasti, vaikka mitatut mikrobipitoisuudet eivät ole korkeita.
Yli-Pirilän mukaan amebat on syytä ottaa huomioon hometalojen altistumista arvioitaessa.
Ameboja löytyy luonnosta lähes kaikkialta, esimerkiksi mullasta, luonnonvesistä ja harvemmin talousvesistä. Hometaloissa Amebat voivat välillisesti olla osallisena terveyshaittojen syntyyn.
Hometalojen uusi vaara: Amebat!
Julkaistu: 8.5.2009
Kosteusvauriosta kärsineistä rakennuksista löytyy homesienten ja bakteerien lisäksi yleisesti myös ameboja. Nämä yksisoluiset alkueläimet voivat kiihdyttää hometalojen bakteerien kasvua ja tehdä niistä entistä myrkyllisempiä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa ameboja löytyi yli joka viidennestä hometalosta.
Amebat voivat olla yksi selittävä tekijä sellaisissa tapauksissa, joissa ihmiset oireilevat runsaasti ilman, että rakennuksesta löytyy korkeita mikrobipitoisuuksia.