KAASUT -- TUULETUS -- ILMASTOINTI -- RADON
Hakemistoon
Edellinen sivu
Seuraava sivu
Seuraava radonia
käsittelevä kirjoitus kannattaa lukea, mikäli halua rakentaa
ja asua syöpäturvallisessa asunnossa.
EXCELLENCE ELEMENTS märkätilat ja lähitulevaisuudessa kaikki
huonetilat voidaan valmistaa mahdollisen vesivahingon
sattuessakin homeettomina ja mikrobivapaina.
Tuotteemme on tutkittu rakennuslaboratoriossa, jossa se
asennettiin vielä kostealle raakavalulle. Raakavalu kuivui
normaalisti, vaikka tila oli sen päällä.
Tahallisesti aiheutettu vesivahinko kuivui ja homeitiöillä ja
mikrobeilla ei ollut elinmahdollisuuksia.
Rakenteen alle istutettiin tahallisesti homekasvustoa, joka
sekään ei jatkanut kasvuaan, vaan hävisi.
Lue toisaalta sivuiltamme näistä testeistä ja lausunnoista.
Me EXCELLENCE ELEMENTS
tuotevalmistajat emme voi kuin ihmetellä, miksi yhteiskunta ei
huomioi näitä rakennusteknisesti merkittäviä asioita.
Rakennusalalla vain jatketaan hometalojen rakentamista, vaikka
menetelmä homeettomaan rakentamiseen on olemassa.
Uusimmatkin 2010 ja
tulevat 2012 rakennusmääräykset lämpöeristämisen osalta
tulevat olemaan entistäkin varmempi merkki hometalojen
lisääntymisestä.
Diffuusion aiheuttama kastepiste siirtyy eristeessä vain eri
kohtaan ja kastepistealue tulee olemaan eristeen sisällä
entistä leveämpi. Näin myös homeinen alue eristeessä tulee
olemaan entistä massiivisempi.
Mielipide Excellence Elements tuotekehittäjä: risto.ejjokinen@kolumbus.fi
19.02.2010 17:50 Rakentaminen
Säteilyturvakeskuksen (STUK) vastavalmistuneessa tutkimuksessa on havaittu, että Suomen pientalojen pienimmät radonpitoisuudet ovat 1950-luvulla ja 1960-luvun alussa valmistuneissa taloissa. Pientaloasuntojen radonpitoisuudet alkoivat nousta 1960-luvun jälkeen. Nousu tasaantui 1990-luvulla ja kääntyi laskuun 2000-luvulla valmistuneissa asunnoissa.
Radonpitoisuuden keskiarvo oli 97 becquereliä kuutiometrissä 1950-luvulla ja 1960-luvun alussa valmistuneissa pientaloissa. Suurimmat pitoisuudet mitattiin 1980- ja 1990-lukujen taloissa, jolloin keskiarvo oli 143 becquereliä kuutiometrissä. Radonpitoisuus laski 2000-luvulla valmistuneissa pientaloissa keskimäärin 122 becquereliin.
Radonin torjuntatoimet uudisrakentamisen yhteydessä ovat alentaneet 2000-luvulla valmistuneiden pientalojen radonpitoisuutta. Torjunta on yleistynyt etenkin korkean radonpitoisuuden alueella Hämeessä ja Kaakkois-Suomessa. Pitoisuuksia on alentanut myös tuulettuvan alapohjan yleistyminen perustamistapana sekä siirtyminen koneelliseen tulo- ja poistoilmanvaihtoon.
Suuret pitoisuudet 1980- ja 1990-lukujen taloissa johtuivat maanvaraisen laatan yleistymisestä perustamistapana. Myös kevytsoraharkkojen käyttö sokkelimateriaalina yleistyi, mikä ilman torjuntatoimia edistää radonvuotoja asuntoihin.
Rinnetalot ovat edelleen ongelmallisia siksi, että maanvastaiset seinät edistävät radonin pääsyä maaperästä sisäilmaan, ja torjuntatoimet ovat vaativia.
Tutkimuksen tulokset perustuvat Stukin vuosina 2006-2007 noin 2 900 satunnaisesti valitussa asunnossa tekemiin mittauksiin. Enimmäisarvon 200 becquereliä kuutiometrissä ylittäviä asuntoja on Suomessa edelleen noin 220 000. Kaikkien Suomen pientalojen radonpitoisuuden keskiarvo oli tutkimuksen mukaan 121 becquereliä ja kerrostalojen 49 becquereliä kuutiometrissä. Kerrostaloissa alimman kerroksen maata vasten olevissa asunnoissa pitoisuudet ovat kuitenkin samalla tasolla kuin pientaloasunnoissa.
Radon on hajuton, mauton ja näkymätön radioaktiivinen jalokaasu, jonka arvioidaan aiheuttavan Suomessa vuosittain noin 300 keuhkosyöpätapausta. Se tunkeutuu maaperästä rakennuksiin perustuksissa olevien pienten rakojen kautta ja on siksi erityisesti rakennusten alimpien maanvaraisten kerrosten ongelma.
Korkean radonpitoisuuden alueita ovat Itä-Uusimaa, Kymenlaakso, Päijät-Häme, Kanta-Häme, Pirkanmaa ja Etelä-Karjala. Näillä alueilla uusille asunnoille asetettu radonpitoisuuden enimmäisarvo ylittyy 25-50 prosentissa pientaloasunnoista. Enimmäisarvon ylitykset eivät kuitenkaan ole harvinaisia muuallakaan Suomessa.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (944/92) mukaan radonpitoisuuden ei tulisi ylittää arvoa 400 becquereliä kuutiometrissä. Uudet asunnot tulisi rakentaa siten, että pitoisuus ei ole yli 200 becquereliä. Myös Suomen rakentamismääräyskokoelman osa D2, Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto, antaa rakennusten suunnittelun ohjearvoksi 200 becquereliä kuutiometrissä. Vuodesta 2004 alkaen on koko maassa vaadittu rakentamismääräyksen B3, Pohjarakenteet, perusteella radonin huomioimista kaikessa uudisrakentamisessa.
