KYSEENALAISTA RAKENTAMISTA -- VALVOOKO KUKAAN OIKEASTI
Hakemistoon
Edellinen sivu
Seuraava sivu
Pienet millimetrin
tuhannesosien kokoiset homeitiöt pystyvät "kaatamaan"
Pohjoismaiden suurimman talotehtaan.
Vakavan asiasta tekee se, että talotehdas on jatkanut
hometalojen rakentamista, vaikka ovat tienneet asiasta VTT:llä
itse teettämällään tutkimuksella.
VTT:n raportissa tutkimuslaitos varoittaa talonvalmistajaa, ettei
sen käyttämä tekniikka toimi riittävän tehokkaasti.
Uudiskohteissa rakennuttaja vastaa rakennusvirheistä kymmenen
vuotta. Jos kaikki asiakkaat joiden asunnoista löytyy
rakennusvirheiden vuoksi hometta vaativat korjaukset, niin isku
voi olla talotehtaalle kohtalokas.
Finndomo on muutoinkin
myös pahoissa taloudellisissa vaikeuksissa.Vuonna 2009 sille
kertyi liiketappiota n. 25 mijoonaa euroa.
Vuonna 2008 liiketulos oli 11 miljoonaa kuralla.
Vuonna 2007 liikevaihto oli 208 miljoonaa euroa ja viime vuonna (2009)
94 miljoonaa euroa.
Lisää Finndomosta ja sen viimeisistä asiakkaisiinsa kohdostuneista petoksista sivun alaosassa.
Julkisivuista ja niiden kiinnikkeistä on
monenlaista ohjetta ja sääntõä. Pitää olla ruostumatonta
tai haponkestävää kiinnitysruuvia jne. Mutta kuitenkin
sallitaan sähkõsinkittyjä rankarakenteita.
Sähkösinkitty näyttää uutena todella upealta, mutta kun kyse
on melkein olemattomasta suojauksesta, niin korroosio käynnistyy
jo asennustyötä tehtäessä.
Useimmin vielä
käytetään itseporautuvia ruuveja, jotka jauhaa sinkin takuulla
pois.
Kaikki katkaisukohdat jäävät avoimiksi korroosiolle. Ei
tarvita vettä ja kosteaa ilmaa kummallisempaa, kun vauriot
käynnistyy.
Kuumasinkityspinta, jos se on riittävän vahva, ns. korjaa pienet naarmut ja kolhut itsestããn.
Pääkaupunkiseutu
kuuluu sarjaan, jossa ilmaston rasitukset vaativat rakenteilta
korkealaatuista suojaa.
Kuitenkin siellä on meneillään suuriakin työkohteita, joissa
julkisivu on ripustettu ohuiden, alle yhden millin paksuisten
sähkösinkittyjen rankojen varaan.
On edesvastuutonta puuhaa rakentaa tällä tavalla. Mutta rakentamiseen liittyy Suomessa erikoisia salaliittoja, jotka sallivat lähes mitä vain. Uudet todelliset yhteiskunnan kannalta merkittävät rakenneratkaisut eivät saa kehittelyynsä yhteiskunnan rahoituksia. Rahoitusten saajat ovat tietty pieni piiri, joka hallitsee käytännössä kaikkea.
Nämä piirit
pyõrittävät yhteiskunnan rahaa omissa ympyröissään, johon
kuuluu mm. erilaiset innovaatiokeskukset ja kaikki sen tapasia
nimiä kantavat, muka uuden pienen yrittäjän asialla olevat.
Heidän hoiviinsa erehtyneet maksavat siitä avusta kaikki
saamansa yhteiskunnan tuet näille "avustajille" ja
jäävät vielä velkaakin.
Isot herrat huolehtii, että raha pysyy tavalla tai toisella
heillä tai heidän lähipiirillään.
Siksi meillä Suomessa on erityisen paljon hometaloja, koska uudet keksinnöt tyrmätään, että vanha vakiintunut tuhoteollisuus saa rahat itselleen. Osakkeitahan omistaa kaikki silmäätekevät, jotka 200 istuu eräässä rakennuksessa Helsingissä. Tai istuvat, jos omilta kiireiltään ehtivät.
Lisää valtaansa näyttää ja käyttää
Pohjoismaiden suurin talopakettivalmistaja Finndomo.
Konsernijohtaja vaatii muita kiittämään ja ylistämään
heitä, vaikka yritys on tietoisesti valmistanut hometaloja.
Iso yritys maksaa tekniikan tohtorille hyvää korvausta, kun
puolustelee Finndomon johdon väitteitä.
Jarek Kurnitski Aaltoyliopistosta, joka on tehnyt väitöskirjan
talojen alapohjien kosteusoloista ja niiden hallinnasta, puhuu
täysin ristiin todellisuuden kanssa.
Kurnitski mainitseekin. " Homeasiat ovat erittäin
tärkeitä, mutta julkisuuteen tullut tapaus ei ollut pahimmasta
päästä ." Kuinka pahoja heillä todellisuudessa on
ollutkaan, jos nyt julki tulleet ei ole pahimpia.
Kurnitski kuitenkin
sanoo, " että kuivauskoneiden koko täytyy mitoittaa oikein.
Pitää varmistaa ettei toimintatilaan jää katvealueita, joissa
kosteus voisi nousta haitallisen korkeaksi."
Suomen rakentamismääräyskokoelmassa mainitaan selvästi nämä
katvealueet, eli Finndomo on rikkonut tältä osin määräyksiä
sekä käyttänyt alimitoitettuja laitteita tietoisesti
pettämällä asiakkaitansa.
Finndomon
konsernijohtaja Pertti Lehti itse vannoo yrityksen tekevän
parhaansa. " Lähtökohtamme on parhaat rakenneratkaisut."
Samalla hän kuitenkin selittää kahta VTT:n tutkimaa taloa.
" Toinen taloista oli asumaton ja siellä kosteus oli
peräisin vesivahingosta. Toiseen puolestaan oli jäänyt
perustusvaiheessa rakennusaikaista jäätä."
Kun edellämainitut
kaksi taloa on tehty asuntomessuja varten, niin ei luulisi juuri
niissä olevan noin kohtuuttomia huolimattomuuksia. Pitäähän
asumattomankin talon olla ratkaisultaan sellainen, ettei putket
jäädy ja halkea. Talohan on käytännössä vesivahingon vuoksi
arvoton.
Jos toisen talon suljettuun alapohjaan on jätetty jäätä, niin
onko silloin toimittu parhaalla mahdollisella tavalla. Puheet on
herroilla puheita ja suuret jyllää ja tekee mitä haluaa.
Rahalla saa lausuntoja.