KOSTEUSKÄSITTEIDEN MONIMUTKAISUUS
Hakemistoon
Edellinen sivu
Seuraava sivu
Rakennusmateriaalien fysikaaliset
ominaisuudet, lämpötilojen ja suhteellisen kosteuden osalta
heittää kuperkeikkaa monen perinteisen "perstuntumalla"
rakentelevan ja vähän asioita lukeneenkin mielissä.
Kuitenkin pitäisi olla ja kuulostaa hyvin tietäväiseltä,
jotta tavallinen rakentaja saadaan uskomaan ja tekemään
asunnostaan kalliin homekasan.
Alla muutamia termejä, joiden merkityksistä hyvin harvalla "ammattimiehellä", suunnittelijalla ja rakenteista vastuussa olevilla on mitään käsitystä. Testi on helppo tehdä: "Tietäjät" samaan luokkaan ja kynä käteen ja selittämään omin sanoin mitä kukin termi tarkoittaa rakentamisessa. Saa harjoitella etukäteen.
Materiaalien ominaisuuksien mittaukset
tehdään tietyissä kosteus- ja lämpötilaolosuhteissa.
Kuitenkin Suomen ilmaston vaihtelu on erittäin laaja.
Kokonaisuutta horjuttaa vahvasti rakennusmateriaalien fysikaaliset ominaisuudet, jotka muuttuvat sen mukaan, missä RH- ja lämpötilaolosuhteissa materiaalit kulloinkin ovat.
Esimerkiksi rakennuksen ulkopuolelta
tulevissa voimakkaiden tuulten ja viistosateiden vaikutusten
mittaaminen on jäänyt hyvin heikosti tutkituksi. Mitä
vaikuttaa maaston muoto voimakkaan tuulen kanssa ja miten kosteus
"ahtopaineisena" tunkeutuu pienimmästäkin reiästä,
raosta ja huokosesta rakenteisiin.
Maaston muoto voi nostattaa ja paineistaa esim. räystäiden
välikaton tuuletusrakojen kautta suoranaista vettä välikaton
eristeisiin.
Suurten konsernien nimi saattaa olla
lähes ainoa takuu tuotteen rakennustekniselle toimivuudelle.
Isot sanelee mikä on hyvä tai parempaakin paras.
Yksi yksissä olosuhteissa tehty testi voi todellisuudessa johtaa
pahastikin väärään suuntaan. Näistä kertoo viime vuosien
hometalotarinat totuuden.
Jos tehdään tutkimuksia ja vielä niistäkin ollaan montaa mieltä, niin tuotetta ei saisi päästää markkinoille.
Seuraavassa monimutkaisuutta kuvaavia termejä ja niiden selityksiä:
Stationääritila (= jatkuvuustila) tarkoittaa tilaa, jossa systeemiin tuodaan ja sieltä poistuu vakiomäärä ainetta ja lämpöenergiaa samassa ajassa. Stationääritilassa lämpötilat ja eri aineiden pitoisuudet ovat saavuttaneet tasapainotilan eivätkä muutu ajan kuluessa.
Diffuusio (vesihöyryn diffuusio)
tarkoittaa kaasuseoksessa (esim. ilma) vakiokokonaisuuspaineessa
tapahtuvaa vesihöyrymolekyylien liikettä, joka pyrkii
tasoittamaan kaasuseoksen höyrypitoisuus- tai höyryn osapaine-erot.
On kaasumolekyylien liikettä, joka pyrkii tasoittamaan
kaasuseoksessa olevia yksittäisen kaasun pitoisuuseroja tai
osapaine-eroja. Diffuusiossa kaasu siirtyy korkeammasta
pitoisuudesta alempaan pitoisuuteen.
Vesihöyrynläpäisevyys ilmoittaa vesimäärän, joka stationääritilassa läpäisee aikayksikössä pintayksikön suuruisen ja pituusyksikön paksuisen homogeenisen ainekerroksen kun ainekerroksen eri puolilla olevien ilmatilojen vesihöyrypitoisuuksien ero (tai vesihöyryn osapaine-ero) on yksikön suuruinen.
Kosteuskonvektio tarkoittaa vesihöyryn siirtymistä ilman paine-erojen aiheuttaman ilmanvirran mukana.
Gravitaatiovesi (Vajovesi) Vesi, joka liikkuu hitaasti alaspäin maan pinnalta painovoiman vaikutuksesta.
Valuma-alue on maanpinnan korkeussuhteiden perusteella määritetty alue, jolta pintavedet virtaavat alueen alimpaan kohtaan.
Hygroskooppisuus tarkoittaa huokoisen aineen kykyä sitoa itseensä kosteutta ilmasta ja luovuttaa sitä takaisin ilmaan.
Hygroskooppinen tasapainokosteus tarkoittaa sitä kosteuspitoisuutta, joka stationääritilassa (= jatkuvuustila) sitoutuu ilmasta huokoiseen aineeseen ympäristön tietyssä suhteellisessa kosteudessa ja lämpötilassa.
Höyrynsulku on ainekerros, jonka tehtävänä on estää vesihöyryn haitallinen diffuusio rakenteeseen tai rakenteessa. Höyrynsulun vesihöyryn läpäisevyys on hyvin pieni.
Höyrynsulullinen rakenne Rakenteessa on tiivis ilmansulku ja höyrynsulku.
Ilmansulku on ainekerros, jonka tehtävänä on estää haitallinen ilmanvirtaus rakenteen läpi. Ilmansulun ilmanläpäisevyys on hyvin pieni.
Rakennekosteus tarkoittaa rakennusvaiheen aikana tai sitä ennen rakenteisiin tai rakennusaineisiin joutunutta rakennuksen käytönaikaisen tasapainokosteuden ylittävää kosteutta, jonka tulee poistua.
Kapillaarisuus tarkoittaa ominaisuutta, jonka avulla huokoinen aine kykenee imemään nestettä vapaan nestepinnan yläpuolelle ja pitämään sen siellä.
Kapillaarinen
tasapainokosteus tarkoittaa
vesipitoisuutta, jonka huokoinen materiaali saavuttaa ollessaan
yhteydessä vapaaseen vedenpintaan kapillaarivoimien
vaikutuksesta. Kapillaarinen tasapainokosteus ilmaistaan yleensä
kapillaarisen nousukorkeuden tai huokosalipaineen funktiona.
Tarkoittaa sitä kosteuspitoisuutta, joka stationääritilassa (=
jatkuvuustila) sitoutuu vapaasta vedenpinnasta huokoiseen
aineeseen.
Kapillaarivesi on maamassaan pintajännitysvoimien vaikutuksesta pohjaveden pinnan yläpuolelle noussutta vettä.
Kapillariteettikerroin on materiaaliarvo, joka on
verrannollinen vesimäärään, joka imeytyy vapaan vedenpinnan
kanssa kosketuksessa olevaan kappaleeseen.
Kapillariteettikerroin ei ole täysin vakio, vaan se muuttuu
hieman sen mukaan, miten lähellä kappaleen kosteuspitoisuus on
kapillaarista kyllästyskosteutta.
Kapillaarikondenssi on ilmiö, jossa vesimolekyylit
sitoutuvat aineen huokosten muodostaman kapillaariputkiston
reunoille kunnes yhtenäinen huokosputkisto katkeaa ja ohuimmalle
kohdalle muodostuu meniski.
Meniski on nesteen ja huokosputken
seinämien välisen kosketuskulman ja nesteen
pintajännitysvoimien vaikutuksesta muodostuva kaareva nestepinta.
Kapillaarivirtaus tarkoittaa huokosalipaineen paikallisten erojen aiheuttamaa nesteen siirtymistä huokosissa.
Kosteutta läpäisevä rakenne Rakenteessa on tiivis ilmansulku, mutta ei höyrynsulkua.
Kondensoituminen tarkoittaa vesihöyryn
tiivistymistä rakenteiden pintoihin vedeksi tai jääksi, kun
ilman vesihöyrypitoisuus on saavuttanut pinnan lähellä
kyllästyskosteuden (= RH 100 %).
Kondensoitumista tapahtuu yleensä materiaalien rajapinnoissa.
Kyllästyskosteus ilmoittaa vesihöyrypitoisuuden, joka ilmaan mahtuu tietyssä lämpõtilassa.
Kyllästysaste tarkoittaa veden täyttämän huokostilavuuden suhdetta kokonaishuokoistilavuuteen prosentteina ilmaistuna.
Pintavesi on maanpinnalla olevaa, maanpintaa pitkin virtaavaa tai katolta tulevaa vettä.
Pohjavesi on vettã, joka on täysin kyllästänyt maa- tai kalliovyöhykkeen. Vesi voi olla myös paineellista.
Lämmönjohtavuus ilmoittaa lämpömäärän, joka stationääritilassa (= jatkuvuustila) läpäisee aikayksikössä pintayksikön suuruisen ja pituusyksikön paksuisen homogeenisen ainekerroksen, kun ainekerroksen eri puolten välillä on yksikön suuruinen lämpötilaero.
Suhteellinen kosteus RH ilmoittaa kuinka paljon ilmassa on vesihöyryä kyllästyskosteuspitoisuuteen verrattuna tietyssä lämpötilassa.
Tasapainokosteus tarkoittaa materiaaliin sitoutunutta kosteusmäärää tietyssä ympäristön kosteuspitoisuudessa ja lämpötilassa.
Tuulensuoja on ainekerros, jonka tehtävänä on estää tuulen aiheuttama haitallinen ilmavirtaus rakenteen lämmöneristekerroksessa. Tuulensuojamateriaalin tulee olla hyvin vesihöyryä läpäisevä.
Vedeneristys tarkoittaa ainekerrosta, joka saumoineen kestää jatkuvaa kastumista ja jonka tehtävä on estää nestemäisen veden haitallinen tunkeutuminen rakenteeseen painovoiman vaikutuksesta tai kapillaarivirtauksena, kun rakenteen pinta kastuu.
Vedenpaineeneristys tarkoittaa ainekerrosta, joka saumoineen ja tukirakenteineen kestää jatkuvaa vedenpainetta ja jonka tehtävä on estää nestemisen veden haitallinen tunkeutuminen rakenteeseen vedenpaineen vaikutuksesta.
Vesihöyrynläpäisevyys ilmoittaa vesimäärän, joka stationääritilassa (= jatkuvuustila) läpäisee aikayksikössä pintayksikön suuruisen ja pituusyksikön paksuisen homogeenisen ainekerroksen, kun ainekerroksen eri puolilla olevien ilmatilojen vesihöyrypitoisuuksien ero (tai vesihöyryn osapaine-ero) on yksikön suuruinen. Kosteus voi siirtyä materiaalissa muissakin olomuodoissa kuin vesihöyrynä, jolloin voidaan puhua myö materiaalin kosteudenläpäisyvyydestä.
Vesihöyrynläpäisevyyskerroin ilmoittaa vesimäärän, joka stationääritilassa (= jatkuvuustila) läpäisee aikayksikössä pintayksikön suuruisen rakenneosan, kun rakenneosan eri puolilla olevien ilmatilojen vesihöyrypitoisuuksien ero (tai vesihöyryn osapaine-ero) on yksikön suuruinen.
Vesihöyrynvastus tarkoittaa tasapaksun
ainekerroksen tai tällaisista muodostuvan tasapaksun
kerroksellisen rakenteen pinnoilla vallitsevien
vesihöyrypitoisuuksien tai vesihöyryn osapaineiden eron ja
ainekerrosten tai rakenteen läpi jatkuvuustilassa pinta-alayksikköä
kohti diffuntoituvan vesihöyryvirran suhteen.
Vesihöyrynvastuksella tarkoitetaan vesihöyrynläpäisykertoimen
käänteisarvoa. Tarkkaan ottaen vain
vesihöyrynläpäisykertoimessa on mukana rajapintojen
kosteudensiirtokertoimien vaikutus, mutta niiden osuus on
käytännössä merkityksetön.
Vesihöyry tarkoittaa vettä kaasumaisessa olomuodossa.
Vesihöyryn konvektio tarkoittaa kaasuseoksen (esim.
ilma) sisältämän vesihöyryn siirtymistä kaasuseoksen mukana
sen liikkuessa kokonaispaine-eron mukana sen liikkuessa
kokonaispaine-eron vaikutuksesta.
Konvektio syntyy ulkopuolisen voiman (pakotettu konvektio) tai
lämpötilaeron (luonnollinen konvektio) vaikutuksesta.
Kosteus tarkoittaa kemiallisesti sitoutumatonta vettä kaasumaisessa, nestemäisessä tai kiinteässä olomuodossa.
Kosketuskulma tarkoittaa molekyylitason vetovoimien aiheuttamaa nestepinnan ja huokosen kiinteän seinämän välistä kulmaa.
Vesihöyrypitoisuus ilmoittaa ilmassa olevan vesihöyrymäärãn. Vesihöyrypitoisuuksien ero pyrkii tasoittumaan diffuusion avulla.
Vesipitoisuus tarkoittaa maa-aineksessa olevan veden massan ja kuivan maa-aineksen massan suhdetta prosentteina ilmasituna.
Huokoisuus tarkoittaa maan huokostilavuuden ja kiinteän maa-aineksen tilavuuden suhdetta prosentteina ilmaistuna, n.
Huokoisluku tarkoittaa maan huokoistilavuuden ja kiinteãn maa-aineksen tilavuuden suhdetta,
Pakkasmäärä lasketaan ilman vuorokautisista keskilämpötiloista. Pakkasmäärän suuruus on jäätymispisteen ja pakkaskauden aikaisten vuorokausikeskilämpötilojen erotuksen summa.
Salaojajärjestelmä tarkoittaa salaojaputkien, salaojituskerrosten, salaojakaivojen, tarkastusputkien ja kokoojakaivojen muodostamaa sekä tarvittaessa padotusventtiiliä tai pumppauksella varustettua järjestelmää rakennuksen pohjan tai vastaavan kuivattamiseksi.
Kysymyksiä voi lähettää: risto.ejjokinen@kolumbus.fi