ILMASTOINTI -- YLIPAINE -- ALIPAINE

Hakemistoon
Edellinen sivu
Seuraava sivu

KUUMASINKITYS
KORROOSIOKESTÄVYYS
BETONIN HOMEENKESTO -- BETONI JA HOME
BETONILAADUT
KOSTEUSVAURIOT
HINTAVERTAILUJA
KESKUSPÖLYNIMURI JA SISÄILMA
VIRKAMIESSEKOILUA JA TIETÄMÄTTÖMYYTTÄ
KOSTEUSASIOIDEN MONIMUTKAISUUS
ALIPAINE VAI YLIPAINE ASUNTOON ?
SOLUMYRKKYJÄ HOMETALON SISÄILMASSA
ILMASTOINTI YLIPAINE -- ALIPAINE
ILAMNAVAIHTO -- SISÄILMAN LAATU
PINTOJEN EPÄPUHTAUDET -- YLIPAINEESTA
MIKROBIKASVUSTO -- MIKROBIPITOISUUDET
SISÄILMAN HIUKKASET -- HIUKKASMÄÄRÄ
ASTMA -- MIKROBIT -- PUNKIT -- HIUKKASET


Jos rakennuksen höyrynsulku on ehdottoman tiivis, kuten sen pitää olla, niin rakennuksessa tulee olla ylipainetta.

Jos höyrynsulku on toteutettu huolimattomasti ja väärillä höyrynsulkumuoveilla sekä lisäksi puhkottu nauloin, ruuvein, erilaisin läpiviennein jne. Silloin on syytä pitää ylipainetta, ettei vedä eristeisiin kosteutta kesällä ja kylmää ilmaa talvella.
Myös alapohjan ja seinän raja-alue pitää olla erityisen tiivis jos käytetään alipaineista järjestelmää. Alipaine vetää rakennuksen alta radonkaasua, joka tutkitusti aiheuttaa syöpää.

Edellä mainitun tapainen heikko höyrynsulkurakenne tuottaa tuulisella ja myrskyisellä ilmalla lisävaikeuksia. Tuulen aiheuttama patopaine aiheuttaa rakennuksen tuulenpuolelle voimakkaan ylipaineen ja vastaavasti toiselle puolelle alipaineen.
Jos tuuli puhaltaa pitkään samalta suunnalta, aiheuttaa se kosteuden, lämmön ja pölyn (etenkin siitepölyjen) siirtymistä lämmöneristeisiin.
Jos rakenteissa on jo valmiiksi mikrobikasvustoa, lisää se bakteeri ja homeitiöiden siirtymistä ilmanpaineen mukana huoneistoon saakka.
Jos kosteusvaurio on jo tapahtunut, niin myrkylliset, rasvaliukoiset mikrobitoksiinien siirtyminen sisätiloihin aiheuttaa luonnollisesti terveyshaittaa ja allergisoitumista.

Tosiasioita: Sisä- ja ulkoilman välinen lämpötilaero aiheuttaa rakennuksen paine-eron, joka muuttuu pystysuunnassa. Paine-eron aiheuttaa eri lämpötilassa olevien ilmamassojen tiheysero. Kun ulkolämpötila on kylmempi kuin sisälämpötila, rakennuksen alaosaan muodostuu alipaine ja yläosaan ylipaine.

Viihtyisyyden ja hyvinvoinnin varmistamiseksi sekä rakenteiden kosteusvautioiden välttämiseksi asunnossa pitää olla jatkuva ja riittävä ilmanvaihto.

Koneellista ilmastoinnin saa pysäyttää vain huoltotöiden ajaksi.

Ilmanvaihdon tehtävä on raikkaan sisäilman tuottaminen sekä haitallisten päästöjen ja kosteuden poistaminen.

Mikäli asunnossa on tilapäisesti normaalia enemmän ihmisiä ja/tai lemmikkieläimiä, tulee ilmavirran olla vastaavasti säädettävissä.

Ilmastointilaitteen tuleekin sisältää hiilidioksidianturin, joka automaattisesti lisää ilmanvaihtoa, kun asetettu raja-arvo ylitetään. Esim. 900 ppm. ( ppm = Parts per million, on prosentin ja promillen kaltainen suhteellinen pitoisuusmitta, joka ilmaisee, kuinka monta miljoonasosaa jokin on jostakin.
1 000 ppm = 1 %
0, 10 000 ppm = 1 % ). Termiä käytetään yleensä ilmoitettaessa ilman hiilidioksidipitoisuutta. Tässä yhteydessä yli 5 000 ppm:n pitoisuus on haitallinen ja yli 40 000 ppm aiheuttaa kuoleman. Sisäilman suositeltu enimmäishiilidioksidimäärä on 1500 ppm.

Jos asunnossa on keskuspölynimuri, jota minä en huoli ilmaiseksikaan, niin sen aiheuttama alipaine huoneistoon tulee korvata välittömästi lisäämällä raittiin ilman tuloa.

Alipaineinen koneellinen ilmanvaihto sananmukaisesti repii rakenteista mikrobit, homeiden itiöt, radonin, mineraalivillakuidut, pienhiukkaset jne.

Alipaineinen tila on kuin "alppimaja", jota urheilijat käyttää korkean kisapaikan ilmastoon elimistöään totuttaen. Alipaineella saadaan aikaan vedontunnetta ja homeitiöt varmuudella asuntoon radonista puhumattakaan.

Parveketupakoinnista nahistaan jatkuvasti. Alipaineiset asunnot imevät kaiken tupakansavun ja muutakin pienhiukkasia asuntoon. Jos asunnot olisi lievästi ylipaineisia, niin tätä ongelmaa ei olisi.
Sama jos on kerrostalossa huoneistopalo, niin ylipaineisessa asunnossa saattaa säilyä jopa hengissä, koska palokaasut eivät pääsisi asuntoon.

Takat vaativat useita kymmeniä litroja korvausilmaa sekunnissa palaakseen kunnolla.
Useat ilmastointilaitteiden valmistajat ovatkin lisänneet laitteisiinsa ns. takka-asennon. Eli ilmastointi hoitaa esim. 12 - 30 minuutin ajan ylipaineen asuntoon, että takka saadaan syttymään.
Minä katsonkin tämän olevan ilmastointilaitteiden valmistajilta varaus muuttuvaan systeemiin. Heillä on tietoa miten asunnon ilmanvaihdon tulisi toimia. He odottavat vain asetusten muutosta ja joilla tuo ns. takka-asento jo on, ei tarvitse tehdä mitään muutoksia laitteiden rakenteisiin.

Oikeaoppisesti rakennetulla takalla on oma ilmanotto. Tällainen lisämahdollisuus on tarjolla n. 100 euron lisähinnalla kun takka asennetaan. Jälkiasennuksena sen hinta on moninkertainen.

Kesäaikana asunnon alipaineen lisäksi takan vetoa haittaa auringon lämmittämä savupiippu, joka voi olla esim. 50 + astetta. Piippu on huomattavasti kylmempi alapuolelta ja lämpö virtaa piippua alaspäin vaikeuttaen takan systyttämistä.
Matalapaineella on sama vaikutus.

Alipaineinen asunto on vaarallinen kun takkaa, uunia tms. lämmönlähdettä käytetään. Jos pelti suljetaan liian aikaisin, niin alipaine vetää häkää asuntoon. Jos ja kun kyseessä on lähes tasapainoinen tila, niin lattialla leikkivät lapset hengittävät häkää, joka on ilmaa raskaampaa.

Miksi ei voida hyväksyä ylipaineista asuntoa jo näistäkin syistä ?
Rakenteellisia muutoksia tulee mielestäni miettiä rajattomasti, koska ongelmia on eniten ihmisten terveydellisissä asioissa, saatika muissa pikku jutuissa.

Kun takka vihdoin on konstailtu vetämään, niin savua imeytyy sisään korvausilmaventtiileistä, rinnakkaisista piipun muista hormeista, poistoilmakanavien kautta, liesituulettimen kanavien kautta jne.

Meillä käydään keskusteluja ainoastaan talviajan ilmastoinnin ja ilmanliikkeiden vaikutuksista. On muitakin tekijöitä kuten:
-- kesäaika, jolloinka ilman kosteus on korkeimmillaan ja yleensä myös kaikkein lämpimintä. Kesällä ilman suunta onkin ulkoa sisälle päin. Eikö silloin tapahdu jotakin huomattavasti hurjempaa lämpöeristeissä.
Tähän tulee lisäksi vaikuttamaan muotiin tulleet erilaiset kesällä käytettävät huoneilman jäähdytyslaitteet, jotka lisäävät lämpöisen ja kostean ilman siirtymistä sisäänpäin.
Kun samanaikaisesti autetaan alipaineella kosteuden täydellinen imeytyminen eristeisiin.
-- matala- ja korkeapainetta ilmenee ympärivuotisesti, mitä ne vaikuttavat.
-- mitä vaikuttaa pitkäaikaiset tuulet ja myrskyt.
-- kevät ja syksy on ehkä vaikeimmin hallittavissa.
-- mitä kaikilla edellisillä vaikuttaa rakennuksen sijainti. Onko rakennus notkossa vai mäenharjalla, rannikolla vai sisämaassa jne.

Jos kosteus siirtyy siihen suuntaan, jossa vesihöyryn osapaine on pienempi. Kun kosteussisällön lisäksi ilman paine-erot seinän eri puolilla erilaiset. Ilmanpaine vaihtelee selkeästi vähemmän kuin kosteussisältö. Esim. jos seinien sisä/ulkopuolen välinen paine-ero on vaikka 100 Pa, pystyy kosteussisällön 0,1 %:n muutos kumoamaan ilmanpaineen vaikutuksen.
Edellämainitulla esimerkillä ilmastoinnin paine-eroilla ei ole merkittävää vaikutusta kosteuden siirtymiseen rakenteissa.
( Pa = Pascal on paine. Pascal on pieni yksikkö, joten sen ohella paineen yksikkönä käytetään bar = baari. Yksi baari on 100 000 pascalia, ja se on hieman pienempi kuin normaali ilmanpaine maan pinnalla. 1 Pa = 1 N/m2, 1 bar = 100 000 Pa ).

Eikö kaikki edellämainitut ja edellisillä sivuilla olevat väittämäni aikaansaa muutakin kuin suunsoittoa.
Pitäisi hyvin nopeasti perustaa viisaista ( ei liikaa lukeneista ) ryhmä, joka kehittää asuntoon sellaisen anturitekniikan, että kostean ulko- ja sisäilman liikehdintä saadaan hallintaan. Sisä- ja ulkoilman välisen paine-eroa mittaavia laitteita jne.
Riittääkö vain kosteuden siirtymisen hallinta vai pitääkö uskaltaa astua rakennustarviketeollisuuden varpaille.

Jos ja kun ilmasto lämpenee, niin Suomesta loppuu hiihtokelit ja tilalle saadaan pitenevä syksy, joka on tunnetusti vaikeaa rakennusteknisesti. Silloin homeet menestyy oikein hyvin.

Kun kyseessä on rakennus, jonka sisälämpötila on puolilämmin tai viileä, niin lämpimämpi ulkoilma pyrkii eristeiden läpi sisään. Jos sitä vielä tehostetaan alipaineella, niin on takuuvarmaa, että vesihöyry tiivistyy höyrysulun ulkopuoliselle pinnalle ja kastelee eristeet.
Tämä takaa homekasvustolle mitä parhaimman kasvupohjan.

Rakenteista on pakko tulla täysin totuttua erilaisia, jotta ne ei homehdu. Kaikki villaeristeet alkaa olla mennyttä aikaa. Tilalle ilman höyrysulkumuovia tulee umpisoluiset SPU ja polyuretaanieristeet.
Ensinnäkin ne on n. kaksi kertaa perinteisiä eristeitä tehokkaampia. Niiden ilmanpitävyys on erinomainen.
Juuri ilmanpitävyys on ratkaisu homeettomuuteen.

Siis höyrysulku, joka on nykyään se ongelmakohta, johtuen Suomen erittäin vaihtelevasta ilmastosta, voidaan kokonaan jättää pois. Samalla rakenteen hinta alenee materiaalin ja työmäärän osalta.
Lievä ylipaine huoneistoon ja saasteet ja kosteudet pysyy kurissa.

Pitää huomoida rakentamisessa, että kosteussulku ja höyrynsulku ovat kaksi eri asiaa. Kosteussulku pitää nestettä, hyörynsulku myös vesihöyryä.
Polyuretaani toimii höyrynsulkuna, polystyreeni (EPS) sen sijaan ei.
Tarvitaanko höyrynsulkua lainkaan jos seinärakenteessa ei ole mitään homehtuvaa ainetta ?

 

UUSI YLIPAINEESEEN PERUSTUVA KEKSINTÖ LÖYTYY LINKISTÄ: http://www.linkkitori.net/milloin.htm

risto.ejjokinen@kolumbus.fi

Hakemistoon
Edellinen sivu
Seuraava sivu